maanantai 27. elokuuta 2012

Ernest Cline: Ready player one


On vuosi 2044 ja maailmaa koettelevat energia- ja ympäristökriisit. Köyhyys ja kurjuus lisääntyvät eikä elämällä ole paljoa tarjottavaa. Niinpä ihmiset viettävät suuren osan ajastaan Oasisissa, virtuaalimaailmassa jossa kuka tahansa voi olla ja tehdä mitä haluaa. Oasisin luoja, James Halliday, on juuri kuollut ja jättänyt maailmalle testamenttinsa: kuka ensimmäisenä löytää Oasisiin kätketyt kolme avainta ja porttia ja selvittää niihin liittyvät tehtävät, perii koko Hallidayn jättimäisen omaisuuden ja Oasisin hallinnan. Ainoa vihje on Hallidayn pakkomielteinen suhtautuminen 80-luvun musiikkiin, tietokonepeleihin, tv-sarjoihin ja elokuviin.

Kirja suorastaan vilisi viittauksia 80-lukuun ja siihen liittyviin asioihin, etenkin tietokonepeleihin. Suurin osa niistä meni minulta ohi, mutta toki välistä löytyi paljon tuttujakin asioita. Tuli ihan ikävä Commodore-64:ää, parasta pelikonetta minkä olen ikinä omistanut... Ja kyllä, pidin kirjasta. En kertakaikkiaan pystynyt lopettamaan lukemista, ja kun kirja oli vihdoin luettu tuli haikea olo; nytkö se jo loppui? Taisin löytää sisäisen nörttini :)

torstai 23. elokuuta 2012

Heidi Tujunen: Kyllä minä sinua rakastan


Kirja on kertomus siitä, kuinka ilo tulevista kaksosista vaihtuu yhtäkkiä yli vuoden kestävään pelkoon, suruun, odottamiseen ja toivoon. Kuinka oma lapsi ei enää tunnukkaan omalta ja kuinka sairaalasta tulee oman kodin jatke.

Kaksosten synnyttyä kerrotaan kaiken olevan hyvin, kunnes toisen vauvan vointi romahtaa yhtäkkiä muutaman tunnin kuluttua ja hänet viedään vastasyntyneiden teho-osastolle. Hänellä on suulakihalkio, mutta se ei selitä vauvan vakavia hengitysvaikeuksia. Eeviksi ristitylle vauvalle joudutaan lopulta tekemään henkitorviavanne, joka tietää vähintään vuoden sairaalassaoloa. Eevillä sekä kaksossisko Iinalla todetaan myös Turnerin syndrooma, ilmeisesti ainoina identtisinä kaksosvauvoina Suomessa. 

Eevin sairaalajaksosta tulee lopulta 14 kuukauden mittainen. Väliin mahtuu useita hoitojaksoja Helsingissä, kaukana kotoa. Äidin tekstistä voi niin selvästi tuntea kaiken sen turhautumisen, pelon, väsymyksen ja masennuksen, vaikka tilanteeseen ei voi mitenkään itse samaistua, eikä edes kuvitella tietävänsä miltä tuntuu kun oma lapsi on vakavasti sairas.

Kirja oli hyvin koskettavasti kirjoitettu ja antaa näkymän siihen maailmaan johon joutuu, kun omasta lapsesta tuleekin "sairaalan lapsi". Kirjoittaja kuvaa myös hyvin rohkeasti niitä tunteita, jotka tulevat lapsen kotiuduttua. Kun kotona onkin yhtäkkiä vaativa, vieras lapsi, jonka kanssa äiti-lapsisuhde on alettava rakentamaan uudelleen alusta asti. Kuitenkin kirjasta jäi lopulta positiivinen vire mieleen, sekä ihmetys siitä, mihin kaikkeen ihminen kykenee pakon edessä.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

David Eagleman: Tarinoita tuonpuoleisista


Tarinoita tuonpuoleisista on novellikokoelma, jonka aiheet käsittelevät - mitäpä muutakaan - tuonpuoleista elämää. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen? Tätähän me kaikki olemme joskus pohtineet. David Eagleman antaa 40 erilaista näkymää siihen, sekä muutaman myös itse elämään ja mistä se koostuu. Yhdessä tarinassa Jumala on mikrobin kokoinen, eikä ole edes tietoinen ihmisestä, toisessa taivaaseen päätyy kanssamme paitsi ihmiset, eläimet ja kaikki ihmiskunnan joskus keksimät jumalat, myös kirjahyllyt, mukit, kaikki materia mitä olemme tehneet ja saaneet aikaiseksi. Eräässä tarinassa hahmotellaan elämää, joka paljastuukin suurelta osin näytelmäksi kuolemamme jälkeen. Toisessa olemme maan sisällä asuvien pikkumiesten keksimiä kameroita, joiden tehtävä on kartoittaa maapallon pinta-ala mahdollisimman tarkkaan.

Oikeastaan lähes kaikki tarinat noudattavat samaa kaavaa, elämän luoja on inhimillinen samoine vikoine ja omituisuuksineen kuin ihmisetkin. Muutamia pohdinnan arvoisia oivalluksia kirjassa on, mutta muuten se ei ollut kovinkaan mieleenpainuva. Sen sijaan Eaglemanin toista kirjaa, Incognito - Aivojen salattu elämä, voin suositella tietokirjallisuuden ystäville.

maanantai 20. elokuuta 2012

Carlos Ruiz Zafon: Tuulen varjo


Daniel on kymmenvuotias, kun hänen kirjakauppias-isänsä vie hänet unohdettujen kirjojen hautausmaalle. Siellä lepäävät kaikki ne kirjat, joita kukaan ei enää lue eikä muista. Sieltä Daniel löytää Julian Caraxin kirjoittaman Tuulen varjon, lumoavan kirjan jonka tarina vie hänet mukanaan. Hän yrittää löytää lisää Caraxin kirjoja, mutta yhtäkään ei löydy, sillä ne on kaikki tuhottu. Daniel päättää ruveta selvittämään mitä kirjailijalle tapahtui ja seuraa hänen jälkiään vuosikymmenien myötä, huomaten että hänen omasta elämästään rupeaa löytymään paljon yhtäläisyyksiä Julianin elämän kanssa.

Ihana, lumoava ja vastustamaton kirja. Yksi parhaista joita olen koskaan lukenut. Sanat veivät mukanaan ja luin kirjan varmaan ennätysajassa. Olen lukenut innostuneita ja positiivisia kommentteja kirjasta useista kirjablogeista, mutta jostain syystä en vain ollut saanut etsittyä kirjaa käsiini. Onneksi nyt viimein kirjastossa käydessäni tämän muistin ja jopa löysin hyllyltä. Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja!

Kerrankin täytyy muistaa myös kiittää suomentajaa. Yhtään kertaa ei tullut tuskastuttavaa tunnetta suomennosta lukiessa, ei omituisia ja tyyliin sopimattomia sanoja, enkä huomannut edes suurempia kirjoitus- tai kielioppivirheitä. En niitä mitenkään tietoisesti lukiessa etsi, mutta joku alitajuinen sensori kiinnittää heti huomiota etenkin kirjoitusvirheisiin. Mikä on sikäli hassua, etten todellakaan itse osaa kirjoittaa kunnollista suomen kieltä, saatikka että ymmärtäisin pilkkusäännöistä mitään. Kerran oli kuitenkin lähellä etten lähettänyt kustantajalle tulikivenkatkuista postia siitä, minkälaisia käännöksiä heiltä pääsee läpi. Kirjan nimeä en viitsi mainita, mutta oli kyllä erinomainen esimerkki siitä, minkälaista tekstiä ei pitäisi koskaan päästää painoon. Tämä on myös yksi syy siihen miksi luen mieluummin englanniksi. Silloin huomio kiinnittyy kokonaisuudessaan tekstiin eikä muihin pikkuseikkoihin.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Richard Wiseman: Yliluonnollinen ilmiö


Kaikki yliluonnollinen on aina kiinnostanut minua ja olen oikea herkkäuskoisuuden perikuva. Siksi olikin mukava lukea kirja, jonka kirjoittaja on koulutukseltaan psykologi ja erikoistunut tutkimaan ihmisten kokemia yliluonnollisia ilmiöitä. Kirjassa käydään läpi muun muassa ennustaminen, ruumiistapoistumiskokemukset, enneunet ja tietenkin aaveet ja kummitukset. 

Kirjan lähtökohta on se, miksi ihmiset ovat niin herkkiä uskomaan kaikkeen yliluonnolliseen ja minkälaiset psykologiset asiat vaikuttavat näihin kokemuksiin. Käy ilmi, että kaikki tosiaan liittyy ihmisen psyykeen ja alitajuntaan. Kirjassa kerrotaan monista tutkimuksista, joita on tehty yliluonnollisia ilmiöitä tutkittaessa. Näin on saatu selville esimerkiksi se, mistä johtuu spiritismi-istunnoissa tapahtuva pöydän liikkuminen tai ouija-laudan osoittimen liike, vaikka kaikki pöydän ympärillä istujat vannovat yrittäneensä pysyä mahdollisimman paikallaan. Ihmisen psyyke on ihmeellinen ja useimmiten se toimii niin salavihkaa, ettei sitä itse huomaa lainkaan. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja mikä parasta, se toi minut vähän lähemmäksi maan pintaa ja realiteetteja. Ehkä uskallan joskus vielä katsoa kummitusleffankin yksin...

tiistai 14. elokuuta 2012

Arno Karlen: Mikrobit ja ihminen


Tartuntataudit ovat olleet ihmisten riesana siitä asti kun esi-isämme laskeutuivat puusta alas kävelemään kahdella jalalla. Kirjassa kerrotaan melko kattavasti ihmiskunnan tautihistoriasta sekä siitä, mistä taudit saavat alkunsa ja miten niiden tarttuvuus ja taudinaiheuttamiskyky muuttuvat ajan saatossa, sekä listataan melko kattavasti eri puolilla maapalloa ilmenneitä epidemioita. Ei liene yllätys, että ihmisen vaikutus ympäristöön, kaupungistuminen ja köyhyys sekä myös uusi teknologia ja globalisaatio ovat osaltaan syitä uusien, ennen tuntemattomien tautien ilmaantuvuuteen, sekä vanhojen tautien uudelleen ilmaantumiseen.

Kirja on julkaistu englanniksi jo vuonna 1995 ja suomeksikin 2000, joten mikään uusi opus ei ole kyseessä. Tieto sinänsä ei ole vanhentunutta, vaikka uusia tauteja ja tutkimustuloksia saadaan jatkuvasti lisää. Mielenkiintoista olisi kuitenkin lukea nykyajan tartuntataudeista kertova julkaisu tämän päälle. Erittäin mielenkiintoinen katsaus ihmisen tautihistoriaan, mutta ei soveliasta luettavaa luulotautisille...

lauantai 11. elokuuta 2012

Lawrence McDonald & Patrick Robinson: A colossal failure of common sense - The inside story of the collapse of Lehman Brothers


Kai tämä taas menee syksyn piikkiin, nimittäin halu tarttua käsittämättömiin kirjoihin aiheista, jotka eivät ole koskaan kiinnostaneet minua. Tällä kertaa halusin ehdottomasti saada selville mistä johtui investointipankki Lehman Brothersien konkurssi vuonna 2008. Vaikka en tosiaankaan seuraa talousuutisia vähäisemmässäkään määrin, oli tämä kuitenkin tapaus jonka muistin uutisista. Konkurssi kietoutui yhteen toisen talousalan suuren tapahtuman kanssa, nimittäin USA:n asuntomarkkinoiden romahduksen. Sen verran olin jälleen lukenut lehdistä, että muistin kuinka kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat jättämään kotinsa kun eivät enää selvinneet asuntolainoistaan. Lainoista joita oli suorastaan tuputettu alhaisten korkojen varjolla ihmisille, joilla ei ollut minkäänlaisia säästöjä eikä tuloja, eikä aina edes lukutaitoa ymmärtämään mihin nimensä pistivät. Lehman Brothersien konkurssin jälkimainingeissa myös Eurooppalaiset pankit joutuivat vaikeuksiin ja Islanti lähes vararikkoon. 

Kaikki liittyy kaikkeen, ainakin talousmaailmassa. Kirjan kirjoittaja Lawrence McDonald oli töissä Lehman Brothersilla, joten hänellä on paljon tietoa siitä, miten asiat etenivät ja menivät lopulta pieleen. Vaikka kirja vilisee terminologiaa jota en todellakaan ymmärtänyt, oli hän saanut selitettyä asiat monesti niin, että pysyin kärryillä. Tietoni talousasioista kohosivat roimasti, luottamus sensijaan ei. Olen edelleen sitä mieltä että paras paikka rahoilleni olisi patjan alla piilossa.

lauantai 4. elokuuta 2012

Steve Alten: Mayojen testamentti


Michael Gabriel on lapsesta saakka työskennellyt arkeologi-vanhempiensa kanssa yrittäen selvittää Mayojen ennustuksen salaisuuksia. Ennustuksen mukaan talvipäivän seisauspäivänä 21.12.2012 ihmiskunta tuhoutuu lopullisesti. Michaelin isä Julius uskoo ennustuksen olevan totta, mutta on myös varma että jokin pelastuskeino on olemassa. Isänsä kuoleman jälkeisten tapahtumien takia Michael tuomitaan vankimielisairaalaan, eikä hänellä ole keinoa päästä jatkamaan isänsä tutkimuksia, ennenkuin uusi lääkäriharjoittelija Dominique ottaa hänen hoitonsa vastuulleen.

Kirjassa on yhdistelty taitavasti faktaa ja fiktiota ja Google oli välillä kovassa käytössä. La Ventan kalloista ja Piri Reisin kartasta en ollut ennen kuullutkaan, ja tarinaan oli yhdistelty paljon myös muita muinaisen maailman ihmeitä, myyttejä ja tarinoita. Välillä en ollut edes varma oliko jokin asia totta vai kirjailijan mielikuvitusta. Oman lisänsä lukemiseen toi oikea ajankohta, sillä jo muutaman kuukauden kuluttua koittaa päivä jolloin Mayojen kalenteri loppuu ja ihmiskunta ennustuksen mukaan tuhoutuu. Kirjahan on kirjoitettu jo kymmenisen vuotta sitten ja välillä oli myös huvittavaa lukea kirjailijan omia "ennustuksia" siitä, millainen maailma on vuonna 2012. Hieman on tekniikan kehitys jäänyt jälkeen hänen visioistaan ja Yhdysvalloissakin on jo ensimmäinen musta presidentti.

Kaiken kaikkiaan tarina oli hyvä, mutta ehkä jo hieman liiankin tieteisromaanimainen loppua kohti. Viimeinen kolmasosa kirjasta oli todella puuduttavaa lukea kaikkine teknisine yksityiskohtineen. Mielikuvitus sai kuitenkin siivet ja paljon pohdittavaa pyramideista ja muinaisista kansoista.