Sirkka-Liisa Kivelä & Sari Vaapio: Vanhana tänään

Vuonna 2009 Suomen Senioriliike ry pyysi iäkkäitä ja heidän omaisiaan kirjoittamaan kokemuksiaan vanhustenhoidosta. Tämä kirja perustuu noista kirjeistä saatujen kokemuksien vertaamiseen siihen, mitä vanhusten ja ikääntyneiden hoito ja vanhuspalvelut lakien, suosituksien ja oppikirjojen ohjeiden mukaan tulisi olla. Julkisessa keskustelussa esiin tulleiden vanhusten hoidon puutteiden valossa näiden kirjeiden sisältämät kokemukset eivät olleet yllättäviä, enkä usko että kaikkein räikeimpiä tapauksia tuli tässä edes ilmi. Ei varmaan tarvitse kertoa, että kirjoituksista suurimmassa osassa (80%) kerrottiin pääosin huonoista kokemuksista. Toki esiin tuli myös positiivisia asioita, hyvää hoitoa ja hoitohenkilökunnan omistautumista työhönsä, mutta valitettavan vähän. Kirja oli karua luettavaa.

Jos ei ole koskaan vieraillut pitkäaikaishoidon laitoksessa, ei voi kuvitella mitä todellisuus pahimmillaan siellä on. Kiire ja pätevän henkilöstön puute ovat jokapäiväisiä tosiasioita. Jos vietät liikaa aikaa yhden vanhuksen luona esimerkiksi syöttämässä, saa joku toinen kylmän ruuan suuhunsa jne. Terveyskeskuksen vuodeosastolla yöhoitajat tekevät vuodepesuja aamuvarhaisella niille, joiden suihkupäivä ei ole sinä päivänä. Kuka haluaa herätä siihen, että riisutaan vaatteet ja ruvetaan pesemään?

Kuitenkaan kaikissa paikoissa asiat eivät ole näin. Löytyy myös niitä hoivakoteja, joissa vanhuksilla on hyvä olla, he saavat yksilöllistä hoitoa ja virikkeitä, pääsevät ulkoilemaan ja saavat kuntoutusta. Henkilökunnan omalla asenteella ja työyhteisön toimivuudella ja joustavuudella on suuri merkitys siihen, kuinka mukava ja toimiva paikka se on asukkaille. Tulevaisuudessa vanhusten määrä tulee vain kasvamaan ja on laskettu, että muutaman vuoden päästä hoitotyöntekijöitä tullaan tarvitsemaan paljon nykyistä enemmän, ellei keksitä uusia malleja vanhusten hoidon järjestämiseen. Toivottavasti niissä malleissa ratkaisee myös laatu ja inhimillisyys, eikä pelkkä taloudellisuus ja säästäminen.